BiP™ Voice Training

SUOMEKSI          PÅ SVENSKA          IN ENGLISH

FM Ritva Eerola ©2012BiP_logo

BiP™ Balance in Phonation Voice Training
(Ääntöbalanssi-äänenharjoitusohjelman™) esittely

BiPTM-äänenharjoitusohjelma on kehittynyt vähitellen vuosien myötä nykyiseen muotoonsa. Alunperin kimmokkeena on ollut halu yhdistää käytäntö ja äänifysiologiset ja akustiset tutkimukset siten, että tieteelliset tutkimukset antaisivat perusteita eri toimintaosioiden harjoituttamiseen. Eri osioiden vaikutus toisiinsa ja saumaton liittyminen kokonaisuuteen ovat luonnostaan johtaneet Ääntöbalanssi-nimeen. Siinä saavutetaan kaikkien osatekijöiden positiivinen summa. Ääntöbalanssissa pitää kaikkien toimintaosioiden olla tasapainossa.

Ääntöbalanssi-käsitettä ovat käyttäneet myös Anna-Maija Laukkanen ja Timo Leino kirjassaan Ihmeellinen ihmisääni (Laukkanen & Leino, 1999, 187). Ääntöbalanssi liittyy reflektiiviseen ja luonnolliseen äänen tuottamiseen. Se syntyy fysiologisesti tarkoituksenmukaisessa äänentuotossa. Tämä tarkoittaa sopivaa suhdetta adduktion (äänihuulten lähentymisen) ja ääniraon alapuolisen ilmanpaineen välillä. Kun ääntöbalanssi toteutuu, äänihuulet lähtevät värähtelemään pienemmällä paineella, jolloin samalla ilmanpaineella saavutetaan laajempi värähtely ja voimakkaampi ääni. Äänihuulet menevät yhteen nopeammin ja äänirako sulkeutuu tiiviisti. Äänihuulivärähtely alkaa pehmeästi eikä vokaalialkuisissa sanoissa kuulu poksahtavaa aluketta.

Äänenkäytön toiminnallisten osatekijöiden summa kulminoituu äänihuulten värähtelytapaan: miten ne sulkeutuvat, minkälainen on niiden värähtelyamplitudi, kuinka samankaltaisia värähtelyjaksot ovat toisiinsa nähden (äänen laatuun vaikuttavia tekijöitä), onko äänihuulimassa paksu vai ohut (rekisterit) etc. Nykyaikaisilla tutkimusvälineillä pystytään kuvantamaan ja tarkastelemaan hyvinkin yksityiskohtaisesti, onko äänenkäyttö tasapainoista – toimiiko ääntöbalanssi.

Kaikkein herkin analysoija on kuitenkin ihmiskorva: kuuntelemalla äänentuottoa pystymme aistimaan omassa kehossamme (audiokinesteettinen kyky) (Moses, McKinney), onko toiminta tasapainoista vai ei. Korvaa ei pysty parhainkaan tutkimusväline korvaamaan.

Ääntöbalanssi-metodissa pyritään vaikuttamaan viiteen keskeiseen äänentuoton toimintaosioon:

1. tasapainoinen asento,
2. lepo- ja ääntöhengityksen toiminnallisen eron tunnistaminen,
3. lantio- ja hengityspallean, yläpallean (rintakehän solisluiden alapuolella olevan alueen, cervikaalisen pallean) sekä kraniaalipallean yhteistyö,
4. kehon toiminnallinen reaktiivisuus ja luonnolliset refleksit,
5. artikulaation ja fonaation eriyttäminen.

Ääntöbalanssi-äänenharjoitusohjelman™ toiminnallisten    osa-alueiden harjoittaminen    pohjautuu    seuraaviin    perusajatuksiin:

Harjoitusmetodin keskeisin linja: ajatus – ilmaisutahto (tahdonvoima) – sanat – ääni muodostavat toiminnan ajoituksen, joka edesauttaa äänen reflektorista syntymistä ja vapautta.

1. Aivojen toimintakäskytyksen neurologinen taso puheen ja laulun eri toimintaosioissa (tietoinen vai tiedostamaton)
2. Toimintaosioiden paikantaminen ja suuntien tiedostaminen kehossa.
3. Sanojen kehollistaminen ilmaisun avulla:
a) tahdonvoima ja sanomisen tarve toimivat alkuun panevana energiana. Reaktiivisesti tästä seuraa, että sanojen kommunikaatio aistitaan lähtevän lantion seudulta. Lopputuloksena energia kuullaan teksti-ilmaisun selkeytenä ja hyvin fokusoituneina äänteinä sekä hyvänä äänen resonoitumisena.
b) ajatukset ja tunteet värittävät soivia äänteitä ja luovat ilmaisullisen väriasteikon. Toimintasuunta koetaan enemmänkin leveyssuuntaan.
c) ääni alkaa ikäänkuin sanan synkooppina ja sen voi aistia pienenä korvien yläpuolella – ei kuitenkaan fiksattuna mihinkään

Harjoitusohjelmassa äänifysiologinen ja akustinen tutkimustieto pyritään yhdistämään puhujan tai laulajan kehossa tapahtuvaan psykofyysiseen toimintaan. Toiminnan lähtökohtana on ajatus, jonka energiana niin puhuessa kuin laulaessakin on ilmaisutahto, sanomisen tarve, joka faskioiden välittämänä puolestaan herättää automaattisesti kehon lihakset toimintavalmiuteeen. Se aktivoi sisäänhengityslihakset esim. laskee hengityspallean, jolloin kehon laajentumisen seurauksena alipaineen ansiosta tapahtuu itsestään sisäänhengitys. Se on näin mitoitettu oikein tulevan lauseen tai fraasin tarpeisiin.

Tahdonvoima ja tunteiden yhdistyessä sanoihin, ilmaisu tulee reflektorisesti keholliseksi tunne-energisten sanojen äänteissä. Kun ilmaisullinen ajattelu ohjaa kehon toimintaa, vältetään lihasten staattista jännitystä ja kehossa syntyy ilmaisuun vaadittava sopiva jännite. Tahdonvoima ja tunteet ikään kuin soittavat äänteillä kehoa laajentaen eriasteisesti sen sisäseinämiä. Tahdonvoiman vaikutus on kuultavissa ytimenä äänteiden soinnissa.

Kokonaisuutena keho toimii kolmen vastakkaisjännitteen summana, jotka laajentavat sitä. Ensimmäinen linja laajentaa kehoa etu-takasuunnassa jo prefonatorisessa vaiheessa antaen perusresonanssitilan, toinen alas-ylös suunnassa, joka yhdistyy lähinnä ilmaisun tahdonvoimaan ja kolmas leveyssuunnassa yhdistyen tunteisiin.

Ei ajatella äänen tekemistä
Poiketen muista äänenharjoitusmenetelmistä Ääntöbalanssi-äänenharjoitusohjelmassa ei keskitytä ajattelemaan ääntä ja sen sointia, vaan yritetään unohtaa ne erilaisilla ajatusmalleilla ja saada ääni vapautumaan niin, että se olisi refleksinomainen. Tässä metodissa ilmaisu ja tekniikka yhdistetään tekstiin, sanoihin ja äänteisiin, jotka kehollistetaan tahdonvoiman ja tunteiden avulla. Äänen ajattelemattomuus edesauttaa sen syntymisen ja ohjailun saamista tiedostamattomalle tasolle. Kun ääntä ei pyritä tekemään tietoisesti, korkeuden säätelykin automatisoituu ja seurauksena saadaan ääneen miksti, jolloin rekistereihin ei tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota. Rekisterin vaihtokohta sujuu automaattisesti. Äänessä on kuultavissa sekä heleys että tummuus (chiaroscuro).

ABC-audiokinesteettinen äänen toimintaa analysoiva menetelmä
Harjoitusmetodiin liittyy olennaisesti Ritva Eerolan kehittämä äänen toiminnan audiokinesteettinen analysointimenetelmä, ABC-menetelmä, jonka avulla hahmotetaan syy-seuraussuhteet äänen toiminnan epäbalanssissa ja joka antaa perusteet harjoituksille kokonaisenergiatuoton kannalta.

Harjoitusohjelmassa otetaan huomioon eroavaisuudet eri kohderyhmissä:
A Puheääni
B Lauluääni
B1 Klassinen laulu
B2 Ei-klassinen laulu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ääntöbalanssi -äänenharjoitusohjelman™ kehittäjällä, Ritva Eerolalla on lähes 50 vuoden kokemus äänialueelta ääniterapeuttina ja laulupedagogina. Hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa, Sibelius-Akatemiassa ja Metropolian AMK:ssa sekä äänialueen asiantuntijaluennoitsijana Suomessa ja ulkomailla.

BiP™ Voice Training periaatteet ovat levinneet luentojen, kurssien ja Master class’ien mukana Ruotsiin, Norjaan, Viroon, Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

2012-13 järjestettiin ensimmäinen BiP™ sertifiointi-koulutus. Koulutus on herättänyt jatkuvaa mielenkiintoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LÄHTEITÄ ym:
Tutkimuksia, joihin harjoitusohjelma perustuu ja yhtäläisyyksiä omien ajatusmallien toteuttamisessa, joita on löytynyt omien kehittämien ajatusmallien tueksi aivan viime vuosina:
Alexander, F. Matthias, 1992 The Use of The Self, Centerline.
van den Berg, Jw., 1968 Manual of Phonetics (Bertil Malmberg) North-Holland publishing Company, Amsterdam.
Eerola, Ritva, 2010, Rekisterinvaihto ja kurkunpään lihastoiminta, Laulupedagogi 2010, 17-21.
Eerola, Ritva – Koskinen Leena 1996, Toiminnallisten äänihäiriöiden audiokinesteettinen diagnosointi ja Voice massage, Puheterapeutti 2 /1996, 11-13
Fant, Gunnar, 1979, Glottal source and exitation analysis. Speech Transmission Laboratory Quaterly Progress and Status Report 1/1979
Gabriel, Juliane, 2009, Lectures (http://www.vocal-presence.com/lectures/)
Gelb, Michael, 1994. Ryhtiä elämään – Johdatus Alexander -tekniikkaan, WSOY, Porvoo.
Iwarsson, J. 2001, Effects of inhalatory abdominal wall movement on vertical laryngeal position during phonation. J Voice. Sep;15(3):384-94. Department of Speech, Music, and Hearing, Royal Institute of Technology, KTH, Stockholm, Sweden.
Jones, David, artikkeleita (http://www.voiceteacher.com/)
Laukkanen, Anna-Maria & Leino Timo, 1999 Ihmeellinen ihmisääni, Yliopistokustannus University Press Finland, Gaudeamus, Tampere.
Linklater, Kristin, 1976 (2006), Freeing the Natural Voice, Nick Hern Books, London
McKinney, James C, 2005, The Diagnostics & Correction of Vocal Faults, Long Grove, Illinois, Waveland Press.
Moses, 1954, Vocal Neurosis.
Myers, Thomas W., 2012, Anatomy trains: Myofascial Meridians for Manual and Movement Therapists, Amazon.com
Otonkoski, Pirkko-Leena, 1984 Fonetiikkaa laulajille, Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Pilotti, Katarina, 2009, The Road to Bel Canto, On my re-training to chiaroscuro, Document Collection: UPPSATS. 2009:2, Musiology with Artistic Focus, Master’s thesis at the Academy of Music, Örebro University, Sweden
Shore Joseph, internet -artikkelit, 2002 http://www.josephshore.com/a_right_to_sing.htm (luettu 27.11.2006)
Sundberg, Johan, 1983, Chest wall vibrations in singers. Journal Of Speech And Hearing Research Volume: 26, Issue: 3, Pages: 329-340.
Sundberg, Johan, 1987, The Science of the Singing Voice, Northern Illinois University Press, Illionis.
Sundberg, Johan, Leanderson Rolf & von Euler Curt, 1989 Activity relationship between diaphragm and cricothyroid muscles, Journal of Voice, published by Elsevier.
Sundberg, Johan 1977, The Acoustics of The Singing Voice http://faculty.washington.edu/losterho/Sundberg.pdf
Weihs, Herta, Beiträge zur Kenntnis und Behandlung von Stimmstörungen. Folia Phoniat 1961;13:13-55
Wooldridge, Warren B,1954, The nasal resonance factor in the sustained vowel tone in the singing voice. Doctoral Dissertation Series, University Microfilm, Ann Arbor, Mich., Pub. No.10,161, Indiana University
Wyke B.D 1974, Laryngeal neuromuscular control systems in singing Folia phoniatrica 26(4), 295-306.
Wyke B D 1983, Neuromuscular control systems in voice production, toim.DM Bless & JH Abbs. College-Hill Press, San Diego.
Titze Ingo R. 1994, Principals of Voice Production. Prentice-Hall, Englewood Cliffs. New Jersey.
Vennard William,1967, Singing the Mechanism and Technic, Revised Edition, Greatly Enlarged.

Muut lähteet:
Langer-Rühr, Hilde – Coblenzer, Horst – Muhar. Franz, Zwerfelldynamik beim Atmen Singen und Musizieren, BHWK (Wien), 1970, palleafilmi

==================================================

©2012

Mainokset